Maisemapaikka

Retkiä kulttuurimaisemaan ja
ympäristöön. Oppaana kuvataide ja kalliomaalaukset.

Saraakallio, Laukaa

Laukaassa Saraaveden äärellä sijaitseva Saraakallio on maalausten määrän ja monipuolisuuden suhteen Suomen laajin kalliomaalausalue.

Huhkojärvi, Keuruu

Akseli Gallen-Kallelan (1863–1931) Kullervon kirous -maalauksessa (1897–1899) esitetty maisema on paikannettavissa Keski-Suomeen, Keuruun Huhkojärvelle.

Kivikoski, Kuhmoinen

Pekka Halosen (1865–1931) Kesäurheilua-maalauksen koskiaihe on Keski-Suomesta, Kuhmoisten Puukkoisten-kylän Kivikoskelta.

Kymönkoski, Viitasaari

Wilho Sjöströmin (1873 – 1944) Pilvinen päivä -maalaukseen ikuistettu maisema sijaitsee Keski-Suomessa, Viitasaaren Kymönkoskella.

Luonto tunne- ja paikkakokemuksena

Maisemaa ei vain katsottu, sinne kuljettiin ja se koettiin.

Maisemapaikka kertoo havainnoista ja muutoksista neljässä eri maisemakohteessa, jotka sijaitsevat Keuruulla, Kuhmoisissa, Laukaassa ja Viitasaarella. Maisemapaikoiksi valittiin kolmen eri kultakauden taiteilijan maalauskohteet sekä kalliomaalausalue. Maalauksia ja nykymaisemasta elo- ja syyskuussa 2010 otettuja kuvia vertailemalla sekä tutkimustietoon tutustumalla on mahdollisuus tulkita:

  • paikan historiaa
  • kulttuurisia merkityksiä
  • maisemassa ja luonnossa tapahtuneita muutoksia
  • taiteilijan maalaaman maiseman ja luonnonmaiseman välistä suhdetta

Maalauksissa maisemaksi tallentuu tietty näkymä. Taitelija rajaa elementtejä kuva-alueen ulkopuolelle. Hän tulkitsee maisemaa oman aikansa ja taiteen tradition näkökulmasta sekä omista lähtökohdistaan. Vastaavasti katsoja tulkitsee taitelijan teosta omien kokemustensa ja tietonsa perusteella.

Esimerkeiksi valitut kohteet toimivat ankkureina kyseiseen paikkaan ja sen kulttuurisiin kerrostumiin. Valintakriteerinä olivat paikkojen maakunnallinen ja valtakunnallinen merkittävyys. Maalausten maisemien osalta tarkastelun aikajänne on noin sata vuotta, kun taas Saraakallion kalliomaalausalueen iäksi on arveltu 3 500–7 000 vuotta.

Keskisuomalaiset maisemapaikat ovat:

  • Keuruun Huhkojärven (ent. Jamajärvi) rannalla maisema, joka näkyy Akseli Gallen-Kallelan Kullervon kirous -maalauksessa (1897–1899).
  • Viitasaaren Kymönkoskella suvanto, jonka Wilho Sjöström tallensi Pilvinen päivä – maalaukseensa (1902).
  • Kuhmoisten Kivikoskella koskimaisema, jonka Pekka Halonen maalasi Kesäurheilua-teokseensa 1922.
  • Laukaan Saraakallion kaksi kalliomaalausaluetta.

Etsi sivuilta hakusanalla

Maisemapaikka

Maisemapaikka kertoo havainnoista ja muutoksista neljässä eri maisemakohteessa. Tarkoituksena on innostaa katsomaan ympäristöä ja maisemaa avoimin aistein, rohkaista tutustumaan kulttuurimaisemiin, luontoon ja rakennettuun ympäristöön.

Tunne maisema esittelee Jyväskylän taidemuseon samannimisen näyttelyn (17.6.–23.10.2011) teoksia, niiden taustoja sekä maisemaan ja ympäristöön liittyviä havaintoja, tehtäviä, sanastoa ja linkkejä. Arjen löytöretkeily sopii niin koululaisille kuin kaikille elinympäristöstään kiinnostuneille.
Tutustu sivuun: www.tunnemaisema.fi

ISSN-L 1799-6929

Maisemapaikka-hanketta ovat tukeneet

Keski-Suomen ely-keskus (ympäristökasvatushanke)

Jyväskylän taidemuseo

Suomen Kulttuurirahaston Keski-Suomen rahasto

© 2012- Jyväskylän taidemuseo/ Tunne maisema -projekti