Saraakallio, Laukaa

Laukaassa Saraaveden äärellä sijaitseva Saraakallio on maalausten määrän ja monipuolisuuden suhteen Suomen laajin kalliomaalausalue.

Kalliokuvasanastoa

Kalliokuvat

Kalliokuvat jaetaan kahteen pääluokkaan: kalliomaalauksiin sekä kalliopiirroksiin.

Kalliomaalaukset

Kalliomaalaukset ovat punaisella, valkealla, keltaisella tai mustalla värillä kiveen tai kallionpintaan maalattuja tai puhallettuja kuvia.

Suomesta löydetyt kalliomaalaukset ovat ns.punamullalla pystysuoraan, usein ulospäin kallistuvaan kallioseinämään maalattuja tai painettuja kuvia. Maalauspaikat sijaitsevat yleensä veden äärellä tai veden läheisyydessä.

Kalliomaalausten kuva-aiheita

Kalliomaalausten keskeisiä kuva-aiheita ovat ihmishahmot eli antropomorfiset hahmot, eläinhahmot eli zoomorfiset hahmot sekä geometriset kuva-aiheet. Geometrisiä aiheita ovat mm. vinoristit, erilaiset kaariaiheet sekä verkkoaiheet.

Kalliopiirokset

Kalliopiirrokset ovat kiveen tai kallioon hakattuja, uurrettuja, kaiverrettuja tai raaputettuja kuvia. Suomesta ei ole vielä löydetty muualla Fennoskandiassa yleisiä kalliopiirroksia.

Silikakerros

Kalteva, usein lippamainen kallio on suojannut kalliomaalauksia eroosiolta ja veden kuluttavalta vaikutukselta. Toisaalta kalliolta alas valuva vesi on luonut kalliosta irtoavien mineraalien kanssa maalausten ylle suojaavan mikroskooppisen ohuen kalvomaisen kerrostuman, silikakerroksen. Kerros muodostuu piioksidista. Sen erilaiset variaatiot eroavat toisistaan niin läpikuultavuuden kuin paksuudenkin suhteen.

Silikakerroksen olemassaolo osoittaa sen alla olevan kalliomaalauksen aidosti esihistorialliseksi.

Punamultaläiskät

Monissa kalliomaalauspaikoissa on selkeiden maalauskuvien lisäksi erotettavissa ns. punamultaläiskiä, joita kutsutaan myös puuroutumiksi. Puuroutuma on kuitenkin osittain harhaanjohtaja käsite. Se viittaa siihen, että värin kohdalla olisi aikoinaan ollut esittäviä kuvia, joiden punamulta olisi myöhemmin valunut ja tuhoutunut puuromaiseksi sotkuksi. Antti Lahelma (2010, 2008) on tutkimuksissaan todennut, että monissa läiskissä ei ole koskaan ollutkaan esittäviä kuvia, vaan punamullalla värjäytyneet alueet ovat tarkoituksellisen värin levittämisen – kallion koskettamisen – tulosta.

Kallion koskettaminen on mahdollisesti ollut osa rituaalisia menoja, joissa kalliota koskettamalla on päästy yhteyteen kalliossa elävien henkien / jumaluuksien kanssa ja ammennettu näiden voimaa kosketuksen kautta. Punamulta on luultavasti toiminut indikaattorina eli eräänlaisena välittäjäaineena, jota ilman toimitus ei olisi ollut mahdollinen.

Lahelma esittää useisiin alkuperäiskulttuurien tapoihin nojautuen, että Suomenkin kalliomaalausten yhteydessä itse kallion koskettaminen on ollut oleellista ja tästä juontuisivat sekä kämmenkuvat että punamultaläiskät.

Hirvimäiset kaariaiheet

Kalliomaalauksissa hirven ja kaariaiheen yhdistelmiä on usein kutsuttu hirviveneiksi. Tällöin oletetaan, että kaariaihe esittää venettä ja sen keulassa oleva hirvenpään muotoinen uloke on toiminut kokkakoristeena.

Kahden samaan luokkaan kuuluvan kuva-aiheen; hirviveneen ja venehirven, ero on niiden kaarialueen alapuolen muodoissa ja ulokkeissa. Hirviveneillä ei ole jalkoja ja niiden piikit ovat usein tasavartisemmat, sormimaiset. Venehirvi on taas venemäinen kaari, jolla on hirven pää sekä jalat ja näiden kuvien selkäpiikit ovat usein kolmiomaiset. Poikkeus on Avosaaren venehirvi, jolla ei ole piikkejä ollenkaan.

Hirviaihe esiintyy myös muutamissa Skandinavian kalliopiirroksissa, joissa ihmishahmot kantavat hirvenpäänmuotoista sauvaa. Suomesta on löydetty esihistoriallisia kivisiä hirvi- ja karhuesineitä sekä puinen hirvenpää. Kivisten eläinpääesineiden on oletettu olleen kalliokuvien mallin mukaisesti mahdollisesti sauvamaisten esineiden osia. Vastaavasti puisen hirvenpään on oletettu toimineen veneen kokkakuvana.

Rannansiirtymäkronologia

Rannansiirtymäajoitusta käytetään ajoitusmetodina kalliomaalauksia ja niiden paikkoja ajoitettaessa.

Fennoskandia

Fennoskandia on maantieteellinen alue, johon kuuluvat Ruotsi, Norja, Suomi, Venäjän Karjala sekä Kuolan niemimaa. Fennoskandia kuuluu boreaaliseen vyöhykkeeseen eli Pohjoiseen havumetsävyöhykkeeseen.

Muinaisjäännökset ja muinaisjäännösalue

Muinaisjäännökset ovat maassa tai vedessä säilyneitä muistoja menneistä sukupolvista sekä näiden elämästä ja toiminnasta. Jotkut muinaisjäännökset, kuten hautaröykkiöt, kalliomaalaukset, uhrikivet ja linnavuoret, erottuvat maisemasta vielä nykyäänkin. Toiset muinaisjäännökset sijaitsevat kokonaan tai lähes kokonaan maan peitossa, kuten esim. asuin- ja työpaikat ja maahan kaivetut haudat.

Kiinteiden muinaisjäännösten ympärillä sijaitsee muinaisjäännösalue. Muinaisjäännösalue on lailla määritelty ja lain suojaama alue.

Muinaismuistolaki

Muinaismuistolaki vuodelta 1963 määrittelee muinaisjäännökset. Niihin kuuluvat kiinteät muinaisjäännökset, irtaimet muinaisesineet sekä laivalöydöt.

Kiinteisiin muinaisjäännöksiin kuuluvat mm. kalliomaalaukset, asuinpaikat, linnat sekä kalmistot. Muinaisjäännöksiin kajoaminen on lailla kielletty. Museovirasto valvoo kiinteiden muinaisjäännösten rauhoitusta

Tekstit: FM Karoliina Järvinen, 2011


Laukaan Saraakallion kalliomaalausalue

» Laukaan Saraakallio

» Saraakallio I

» Saraakallio II

» Kalliokuvasanastoa


Saraakallion lähdekirjallisuus ja muu aineisto

Edgren, Torsten. 1984. Kivikauden yhteisöelämä, s 53-73. Teoksessa: Suomen historia I. Kivikausi, pronssikausi ja rautakauden alku, keski-ja myöhäisrautakausi. Toim: Eero Laaksonen, Erkki Pärssinen, Kari J. Sillanpää. Espoo: Weilin+Göös.

Huurre, Matti. 2004. 9000 vuotta Suomen esihistoriaa.Keuruu: Otava.

Huurre, Matti. 1983. Pohjois-Pohjanmaan ja Lapin esihistoria. Pohjois-Pohjanmaan ja Lapin historia I. Kuusamo: Pohjois-Pohjanmaan maakuntaliiton ja Lapin maakuntaliiton yhteinen historiatoimikunta.

Järvinen, Karoliina. 2011. Maalauksia maisemassa: Saraakallion kalliomaalaukset. Osa yhteisartikkelia: Vallius, Antti ja Järvinen, Karoliina. Kaiken kansan maisema. Teoksessa: Tunne maisema. toim. Seija Heinänen, Pauline von Bonsdorff, Virpi Kaukio. Helsinki: Maahenki.

Kivikäs, Pekka. 1990. Saraakallio. Muinaiset kuvat. Jyväskylä: Atena kustannus.

Kivikäs, Pekka. 1995. Kalliomaalaukset – muinainen kuva-arkisto. Jyväskylä: Atena Kustannus Oy.

Kivikäs, Pekka. 2000. Kalliokuvat kertovat. Jyväskylä: Atena Kustannus Oy.

Kivikäs, Pekka. 2005. Kallio, maisema ja kalliomaalaus. Rocks, Landscapes and Rock Paintings. Jyväskylä: Minerva Kustannus Oy.

Kivikäs, Pekka. 2009. Suomen kalliomaalausten merkit. Kalliot, kuvakentät ja kuvamerkitykset. Jyväskylä:Atena.

Lahelma, Antti. 2005. Between the worlds: Rock Art, Landscape and Shamanism in Subneolithic Finland. Paper I in A Touch of Red. Archaeological and Ethnographic Approaches to Interpreting Finnish Rock Paintings. Iskos 15. Helsinki: Suomen muinaismuistoyhdistys ry.

Lahelma, Antti. 2005. The Boat as a Symbol in Finnish Rock Art. In Devlet, E. (ed.) Mir naskalnogo iskusstvo – World of Rock Art. Papers presented at the international conference, 405-409. Moskva, RAN. [PDF] (*NB: not the published layout)

Lahelma, Antti. 2008.Communicating with ”Stone Persons”: Anthropomophism, Saami Religion and Finnish Rock Art. Paper III in A Touch of Red. Archaeological and Ethnographic Approaches to Interpreting Finnish Rock Paintings. Iskos 15. Helsinki: Suomen muinaismuistoyhdistys ry.

Lahelma, Antti. 2010. Hearing and Touching Rock Art: Finnish Rock Paintings and the non-visual. In Goldhahn, Joakim & Fuglestvedt, Ingrid & Jones, Andrew (ed.) Changing Pictures – Rock Art Traditions and Visions in Northern Europe . Oxford / UK: Oxbow Books.

Museoviraston Kulttuuriympäristö-rekisteriportaali: Saraakallio.

Muurimäki, Eero. 1992. Sukupolvien ketju. Sisämaan esihistoriaa. Saarijärven museon julkaisuja 3. Saarijärvi: Saarijärven museo.
Poutiainen Hannu ja Lahelma, Antti. 2004. Uusia maalauksia Päijät-Hämeessä. Teoksessa: Suomen museo 2003. 110.vuosikerta. toim. Tuukka Talvio. Vammala: Suomen Muinaismuistoyhdistys.

Lehdet:

Aaltonen sai luvan louhia Lainekalliota. Keskisuomalainen 26.10.2011, sivu 6.

Lisää maata kirkonkylältä. Keskisuomalainen 27.10.2011, sivu 8.

Kalliot ja muinaismuistot vaarassa. Keskisuomalainen 4.11.2011, pääkirjoitussivu.

ISSN-L 1799-6929

Maisemapaikka-hanketta ovat tukeneet

Keski-Suomen ely-keskus (ympäristökasvatushanke)

Jyväskylän taidemuseo

Suomen Kulttuurirahaston Keski-Suomen rahasto

© 2012- Jyväskylän taidemuseo/ Tunne maisema -projekti