Huhkojärvi, Keuruu

Akseli Gallen-Kallelan (1863–1931) Kullervon kirous -maalauksessa (1897–1899) esitetty maisema on paikannettavissa Keski-Suomeen, Keuruun Huhkojärvelle.

Maalauksen maisema

Kullervon kirous -maalauksessa esiintyvä kivi sijaitsee Huhkojärven rannan tuntumassa noin kaksisataa metriä Ekolanniemestä pohjoiseen. (Gallen-Kallela-Sirén 2001, 114.) Alueen metsittymisestä huolimatta kiven luota avautuva maisema on tunnistettavissa samaksi, joka on tuttu Kullervon kirous -teoksesta.

» Vertaa maalausta ja valokuvaa.

Yhtymäkohtina paikan ja maalauksen välillä toimivat suuren kiven lisäksi sen läheisyydessä kasvava pihlaja sekä taustalla oleva kapea Huhkojärvi saarineen. Erottavaksi tekijäksi muodostuu taustamaiseman vastaranta, jonka maastonmuodot eivät todellisuudessa vastaa maalauksessa esitettyjä. Ilmeisesti Akseli Gallen-Kallela on halunnut tuoda maalaukseensa karelianistisia vivahteita kasvattamalla vastarannan metsäisiä mäkiä korkeiksi karjalaisiksi vaaroiksi.

 

Ekolanniemen siirtokivilohkare on tunnistettavissa maalausten Jamajärvi / Maisema Jamajärveltä (1889), Erämaajärvi (1892) ja Kullervon kirous (1897 – 1899) teoksissa esiintyväksi kiveksi. “Kullervon kiven” paikansi maastosta Keuruun paikallishistorian asiantuntija Kosti Olkkola etsiessään sitä yhdessä Janne Gallen-Kallela-Sirénin kanssa. Axel Gallén maalasi muotokuvan Kosti Olkkolan isoisästä Aleksanteri Olkkolasta kesällä 1889. (Gallen-Kallela-Sirén 2001, 112 – 114)

Taustalla Huhkojärvi. Kuva: 10.9.2010, kuvaaja Heikki Hanka.

Kullervon kivi esitettynä Gallénin teosten: Jamajärvi (Maisema Jamajärveltä) (1889), Erämaajärvi (1892) ja Kullervon kirous (1899) näkökulmasta (järvi taustalla). Kiven vasemmalla puolella on puinen kyltti, jossa lukee “Kullervon kivi”.

Kuva: 10.9.2010, kuvaaja Heikki Hanka.

Laaja näkymä Kullervon kiveltä. Taustalla Huhkojärvi.

Kuva: 10.9.2010, kuvaaja Heikki Hanka.

Kullervon kiven sijaintipaikka Huhkojärveltä päin katsottuna. Kivi sijaitsee metsässä noin 30 metriä rannasta sisämaahan.

Kuva: 10.9.2010, kuvaaja Heikki Hanka.

Gallénin teosten: Jamajärvi (Maisema Jamajärveltä) (1889), Erämaajärvi (1892) ja Kullervon kirous (1899) taustalla näkyvä saari on nimeltään Isosaari. Kullervon kiven taustalla olevat saaret (Isosaari) rannasta kuvattuna.

Kuva: 10.9.2010, kuvaaja Heikki Hanka.

Kullervon kiven kohdalta rannasta kuvattu näkymä vastarannalle. Rannasta avautuva maisema osoittaa, etteivät vastarannan maastonmuodot vastaa Kullervon kirous -teoksen esittämiä jylhiä vaaroja.

Kuva: 10.9.2010, kuvaaja Heikki Hanka.

Paikalliset aktiivit ovat pyrkineet suojelemaan “Kullervon kiveä”, mutta sille ei ole onnistuttu saamaan virallista suojelupäätöstä muinaismuistolain tai rakennussuojelulain perusteella. Huhkojärvellä asuva Ritva Saukkomaa on mm. pystyttänyt miehensä kanssa puisen kyltin kiven viereen. Samanlainen kyltti on sijoitettu rantaan, josta on lyhin tie kiven luo. (Suullinen tiedonanto: Saukkomaa Ritva 11.9.2010, Huhkojärvi)

Katso myös

360 asteen videoklippi videoklippi Kullervon kiven paikasta., kuvaaja Antti Vallius.

Tekstit: FM Antti Vallius, 2011


Keuruun Huhkojärvi, Gallen-Kallela: Kullervon kirous

» Gallen-Kallela Huhkojärvellä

» Maalauksen maisema

» Kuvalliset elementit


Akseli Gallen-Kallela: Kullervon kirous (1899). Öljy kankaalle, korkeus 184 cm, leveys 102,50 cm. Ateneumin taidemuseo. Kuva: Valtion taidemuseo / Kuvataiteen keskusarkisto, Hannu Aaltonen.

Painetut lähteet:

Gallen-Kallela, Akseli. Kallela-kirja. Iltapuhdejutelmia. WSOY. Porvoo.

Gallen-Kallela (2005)

Gallen-Kallela-Sirén (2001)

Heinänen, Seija (2011). Matkoja maisemaan – Akseli Gallen-Kallela ja Pekka Halonen Keski-Suomessa. Teoksessa: Tunne maisema (toim. Pauline von Bonsdorff, Seija Heinänen ja Virpi Kaukio). Maahenki Oy. Helsinki.

Ilvas (2000)

Ilvas (2008)

Karvonen-Kannas (2004)

Okkonen (1961)

Pitkänen (2008)

Ringbom (1984)

Wahlroos (2004)

Painamattomat lähteet:

Suullinen tiedonanto: Saukkomaa, Ritva 11.9.2010 Huhkojärvi.

ISSN-L 1799-6929

Maisemapaikka-hanketta ovat tukeneet

Keski-Suomen ely-keskus (ympäristökasvatushanke)

Jyväskylän taidemuseo

Suomen Kulttuurirahaston Keski-Suomen rahasto

© 2012- Jyväskylän taidemuseo/ Tunne maisema -projekti