Maalauksen maisema | Maisemapaikka

Kivikoski, Kuhmoinen

Pekka Halosen (1865–1931) Kesäurheilua-maalauksen koskiaihe on Keski-Suomesta, Kuhmoisten Puukkoisten-kylän Kivikoskelta.

Maalauksen maisema

Vuonna 1922 valmistuneen Kesäurheilua -teoksen kivinen koski sijaitsee Kivijärven ja Koekeskinen-nimisen järven välissä. Isojärven ja Päijänteen välinen 12 kosken, joista yksi on Kivikoski, ja useiden järvien muodostama ketjumainen koskireitti on luokiteltu valtakunnallisesti arvokkaaksi kulttuurimaisemaksi. Se ennallistettiin luonnontilaan vuonna 1996.

Kivikoski, jonka keskellä on saareke, näyttää nykyisin samankaltaiselta kuin Pekka Halosen Kesäurheilua -maalauksessa, joskin kosken vesimäärä on vähäisempi kuin 1920-luvulla. (» Vertaa maalausta ja maisemaa) Elokuussa 2010 otetuissa valokuvissa näkyvät pari viikkoa aikaisemmin alueella riehuneen Sylvi-myrskyn kaatamat puut samoin kuin toukokuussa 2011 kuvatussa videossa. (» Katso video)

Pekka Halosen omistamat Kivikosken myllytorppa ja aitta sijaitsivat kosken rannalla. Samassa pihapiirissä oli mylly, saha, myllärin talo ja sauna. Torppa, jossa toimi aikoinaan myös kyläkauppa, on rakennettu 1870-luvulla.

Kivikoski kuvattuna sen alajuoksulta suvannon takaa. Kuvassa on esitetty sama Kivikosken alue kuin Pekka Halosen Kesäurheilua -maalauksessa.

Kuva: 27.8.2010, Heikki Hanka.

Maisemakuvassa on Pekka Halosen kesäpaikan läheisyydessä sijaitseva, Kivikosken alajuoksun ylittävä puusilta, jonka takana aukeaa Koekeskinen.

Kuva: Keski-Suomen museon kuva-arkisto, Olli Lampinen, 1982.

Näkymä myllyrannasta Koekeskisen suuntaan. Kivikosken alajuoksun ylittävä silta jää kaatuneen puun taakse.

Kuva: 27.8.2010, Heikki Hanka.

Kuvassa Kivikosken keskivaiheilla sijaitsevat saarekkeet näkyvät myös Halosen Kesäurheilua -maalauksessa.

Kuva: 27.8.2010, Heikki Hanka.

Kivikoski ja sen koskenniska kivineen Koekeskisen suuntaan kuvattuna.

Kuva: 27.8.2010, Heikki Hanka.

Kuvassa oikealla Kivikoski ja vasemmalla puiden katveessa Kivikosken mylly. Kivikoski ennallistettiin luonnontilaansa Keski-Suomen ympäristökeskuksen toimesta vuonna 1996. Tässä yhteydessä kosken kiviä siirreltiin, joten kivien nykyisten sijaintien vertaileminen Halosen maalauksiin ei anna luotettavia tuloksia.

Kuva: 27.8.2010, Heikki Hanka.

Kivikosken vanha mylly on rakennettu vuonna 1919. Mylly on tyypiltään vesiturbiinimylly. Myllärinä toimi aluksi Antti Rajalan isä ja vuodesta 1948 lähtien Antti Rajala.

Kuva: Keski-Suomen museon kuva-arkisto, Olli Lampinen, 1982.

Kivikosken mylly ja koskimaisema on määritelty valtakunnallisesti arvokkaaksi rakennetuksi ympäristöksi.

Kuva: 27.8.2010, Heikki Hanka

Kivikosken saha sijaitsee aivan kosken partaalla, pihapiirin keskivaiheilla. Kuvassa oikealla Kivikosken saha ja vasemmalla Kivikosken mylly. Kuva: 27.8.2010, Heikki Hanka.

Kuva: 27.8.2010, Heikki Hanka

Kivikosken myllymiljööseen kuuluva sauna on satulakattoinen hirsirakennus. Sauna on rakennettu vuosien 1930–34 aikana. Kuvassa saunan avoveranta.

Kuva: Keski-Suomen museon kuva-arkisto, Olli Lampinen, 1982.

Kivikosken koskenniskaa ja sen takana sijaitseva sauna.

Kuva: Keski-Suomen museon kuva-arkisto, Olli Lampinen, 1982.

Katso myös

Videoklippi, Kivikoski.

Videoklippi 2, Kivikoski.

Videoklippi 3, Kivikoski.

Tekstit: FM Antti Vallius, 2011

Kuhmoisten Kivikoski, Halonen:
Kesäurheilua

» Halonen Kivikoskella

» Maalauksen maisema

» Kuvalliset elementit

Pekka Halonen: Kesäurheilua (1922). Öljy kankaalle, korkeus 161 cm, leveys 115,5 cm. UPM-Kymmenen Kulttuurisäätiö. Kuvaaja: Rauno Träskelin.

Lähteet:

Ahtola-Moorhouse (2008)

Halonen (1946)

Heinänen, Seija (2011). Matkoja maisemaan – Akseli Gallen-Kallela ja Pekka Halonen Keski-Suomessa. Teoksessa: Tunne maisema (toim. Pauline von Bonsdorff, Seija Heinänen ja Virpi Kaukio). Maahenki Oy. Helsinki.

Lindström (1957)

von Bonsdorff (2008)